Joskus 70-luvulla erään itäauton (X) mainoslause kuului "X vie perille". Tämän mainoslauseen vääräleuat väänsivät muotoon "X vie perille, mutta kuka tuo takaisin?".
Ajattelun kanssa on vähän sama juttu, se vie eikä paluusta ole takeita. Ajattelu on pääosin automaattista toimintaa ja ihmisen on kerrottu ajattelevan noin 60.000 ajatusta päivässä. Nykyihmisen tahti on ilmeisesti tälläkin saralla vauhdittunut, koska aivan viimeisten tutkimusten mukaan ajatuksia on jopa 90.000 päivässä. Lisäksi on todettu, että nämä noin 90.000 ajatusta ovat pääosin samoja päivästä toiseen.
Ajatusten keskeinen rooli kehon ja mielen hyvinvoinnin kannalta on vähitellen alkanut paljastua. Se mitä ajattelemme vaikuttaa suoraan sisäeritykseen, esimerkiksi vastustuskykyyn ja jopa geenieni syttymiseen ja sammumiseen. Tämä ei olekaan mikään vähäpätöinen asia. Olemmekin itse vastuussa moinista sellaisista asioista, joita on aiemmin pidetty vain ympäristön tai geenien ohjaamina.
Ranskalaisen aivotutkijan Marc Jeannerodin mukaan epäsuotuisat mielikuvasisällöt voivat usein toistuessaan tai kauan jatkuessaan aiheuttaa kehon toimintahäiriöitä. Esimerkiksi stressaavien asioiden jatkuva ajatteleminen saattaa häiritä verenkiertojärjestelmän toimintaa ja ylläpitää joidenkin hormonien liiallista eritystä. (Tiede 2000 6/93)
Kannattaa siis todellakin miettiä, millaisia asioita mielessään pyörittelee. Myönteisten ajatusten viljely avaa aina uusia mahdollisuuksia ja polkuja mielen ja elämän maisemaan. Kielteisten ajatusten pyörittelystä taas ei seuraa mitään hyvää.
Päässä siis tapahtuu massiivisia asioita ja kiinnostavaa on erityisesti se, kuinka paljon voimme itse vaikuttaa noiden aivoissamme vilisevien ajatusten määrään ja laatuun.
Ensimmäinen askel omien ajatusautomaattien tutkimiseen ja uusien, paremmin toimivien ajatusten asentamiseen, voivat olla esimerkiksi lyhyet, vaikkapa aluksi minuutin mittaiset, pysähtymiset päivän kuluessa. Tällaiset pysähtymisen hetket tarjoavat tilaisuuden huomion ja tietoisuuden suuntaamiseen omiin ajatuksiin. Itseltään voi kysyä: "Mitä mielessäni liikkuu juuri nyt?" ja "Kuinka nämä mielen liikkeet palvelevat minua elämässäni?"
Ranskalaisen aivotutkijan Marc Jeannerodin mukaan epäsuotuisat mielikuvasisällöt voivat usein toistuessaan tai kauan jatkuessaan aiheuttaa kehon toimintahäiriöitä. Esimerkiksi stressaavien asioiden jatkuva ajatteleminen saattaa häiritä verenkiertojärjestelmän toimintaa ja ylläpitää joidenkin hormonien liiallista eritystä. (Tiede 2000 6/93)
Päässä siis tapahtuu massiivisia asioita ja kiinnostavaa on erityisesti se, kuinka paljon voimme itse vaikuttaa noiden aivoissamme vilisevien ajatusten määrään ja laatuun.
Ensimmäinen askel omien ajatusautomaattien tutkimiseen ja uusien, paremmin toimivien ajatusten asentamiseen, voivat olla esimerkiksi lyhyet, vaikkapa aluksi minuutin mittaiset, pysähtymiset päivän kuluessa. Tällaiset pysähtymisen hetket tarjoavat tilaisuuden huomion ja tietoisuuden suuntaamiseen omiin ajatuksiin. Itseltään voi kysyä: "Mitä mielessäni liikkuu juuri nyt?" ja "Kuinka nämä mielen liikkeet palvelevat minua elämässäni?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti